Kekrinä ja kihupyhinä

Vuotuisjuhlat rytmittivät talonpoikaisen kansan vuodenkiertoa. Sadonkorjuuaikaan sijoittuva kekri oli yksi merkittävin vuoden tapahtumista. Kekri oli aikanaan varsinkin Itä-Suomessa suuri juhla. Vielä 1800-luvulla puhuttiin herrain joulusta ja talonpojan kekristä. Ei ihme, että sitten kun joulu alkoi korvata talonpojallakin kekrin, monet sen tavat siirtyivät joulun ja uudenvuoden juhliin.

Vuorollaan eri pitäjien juhlina vietetyt kihupyhät jatkoivat keskiaikaista pyhimysten päivien vieton perinnettä. Pitäjäjuhlat olivat hyvin suosittuja 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Karjalan kannakselle muodostui paikallisjuhlien verkko, jossa kullakin pitäjällä oli oma päivänsä. Kihupyhille mentiin suurella joukolla, saman kylän nuoret yhdessä. Juhlanviettoon kuului nuorisojoukkojen edestakainen kuljeskelu, mitä sana kihuaminen tarkoittaa.

Lisää aiheesta:
http://www.jns.fi/museo/index.php
Vilkuna, Kustaa 1950: Vuotuinen ajantieto. Otava.