Oodi runolaululle -tapahtuma helmikuussa
15.1.2020
|
Suomen runolaulun huippunimet järjestävät helmikuussa 2020 Kalevalan päivään huipentuvan festivaaliviikon Oodi runolaululle. Festivaali sukeltaa runolaulun elävään perinteeseen ja tuo sen ilon ja voiman suuren yleisön kuultavaksi. Oodi runolaululle levittäytyy Helsingin keskustan kulttuuritaloihin ja täyttää Keskustakirjasto Oodin, Kansallismuseon, Musiikkitalon ja ravintola Manalan runolla ja laululla. Festivaaliviikolla 22.2-28.2.2020 järjestetään eri teemojen ympärille koottuja konsertteja, seminaareja, yhteislaulutilaisuuksia, kilpalauluja, työpajoja, kapakkajameja, ohjelmaa lapsille sekä julkaistaan laulukirja. Tapahtumat käynnistyvät päivittäin klo 13 Helsingin eri Kalevala-aiheisten patsaiden juurelta ja jatkuvat konserteilla klo 14 Kansallismuseossa tai Oodissa. 25.2. kuullaan Musiikkitalon Sonore -salissa Hiien hirvi ja karhun morsian -konsertti. Festivaali huipentuu Kalevalan päivänä 28.2. Oodissa järjestettävään Runolaulun yöhön. Festivaaliviikon tapahtumiin on vapaapääsy, lukuun ottamatta Musiikkitalon konserttia. Tutustu festivaaliviikon ohjelmaan: www.ikiturso.fi Oodi runolaululle -festivaaliviikon järjestää 20-vuotisjuhlavuotta viettävä Iki-Turso -ryhmä. Ääniteatteriin ja arkaaiseen runolauluun erikoistunut ryhmä sai alkunsa Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna 1999, jolloin kansanmusiikin tutkija ja muusikko, professori Heikki Laitinen kokosi runolauluun ja ääni-improvisaatioon perehtyneitä muusikoita syventymään muinaiseen laulukulttuuriin. Muusikot järjestivät Runolaulun jäljillä -konserttien sarjan Suomen Kansallisteatterin Omapohjassa. Tämän jälkeen Iki-Turso on kiertänyt Suomea ja maailmaa konsertoimassa ja luennoimassa runolaulusta sekä tehnyt kokeilevia ääniteatteriesityksiä yhdessä ja erikseen. Runolaulu on ainutlaatuinen laulunlaji ja keskeinen osa vanhaa itämerensuomalaista laulukulttuuria, jonka avulla on käsitelty, jäsennetty ja tulkittu maailmaa sekä arjessa että juhlassa. Sille on ominaista viiden sävelen maailma ja kahdeksantavuiset runosäkeet. 1800-luvulla Elias Lönnrot muokkasi lauluista Kalevalan ja Kantelettaren. Siksi niitä kutsutaan myös kalevalaisiksi lauluiksi ja runolaulujen runomittaa kalevalamitaksi, vaikka mitta on vähintään parituhatta vuotta eeposta vanhempi. 1900-luvulla runolaulu oli jo unohtumassa, mutta viime vuosikymmeninä sitä on elvytetty menestyksellä. Yksi tärkeimmistä elvyttäjistä on ollut Iki-Turso -ryhmä. *****
|