Karjalainen elokuvailta







Aika: 10.6.2022 klo 19
Paikka: Kinoma, Hyvinkää

Lähde kanssamme elokuviin!

Lyhytelokuvat Veneh ja Lindu ovat kaksi ensimmäistä elokuvaa karjalankielisestä taide-elokuvien trilogiasta, jonka teemana ovat elämän eri siirtymävaiheet. Elokuvakokonaisuus toimii ikkunana karjalaiseen kulttuurimaisemaan. Taiteellisen itseisarvon lisäksi elokuvien tarkoituksena on tukea ja vahvistaa karjalaisten kulttuurista omanarvontuntoa, tehdä karjalan kieltä ja kulttuuria tunnetuksi valtaväestölle sekä lisätä vuoropuhelua karjalankielisten, valtaväestön ja muiden kulttuurivähemmistöjen kesken. Elokuvien kieli on karjala ja pääasiassa livvinkarjalan muoto.

Veneh kuvaa kodista muuttamista ja siinä seurataan nuoren tytön siirtymää morsiameksi karjalaisen itkuhääperinteen kautta. Veneh oli ensimmäinen koskaan karjalan kielellä valmistettu elokuva. Lindun aiheena puolestaan on kuolema ja siihen liittyvä ikiaikainen karjalainen mytologia ja perinteet. Pääosan esittäjien lisäksi keskeisessä roolissa elokuvissa on luonto, joka lähes hypnoottisesti vie katsojat matkalle myyttiseen maisemaan.

Elokuvien keskeisenä teemana siirtymien ohella on naisten olennainen rooli siirtymärituaaleissa. Perinteisessä karjalaisessa kulttuurissa naisten tehtävänä oli ja on niin synnyttäminen, syntymisen avustaminen, avioliittoon siunaus kuin hautaaminenkin. Näihin siirtymäriitteihin kuuluu olennaisesti myös naisten äänelläitkun perinne eli niin kutsutut itkuvirret, jotka ovat vahvasti esillä kaikissa näissä kolmessa elokuvassa. Läntisen kulttuurin vaikutuksesta, eli suomalaistamisen kautta karjalaisen kulttuurin matriarkaalisuus on muuttunut mieskeskeiseksi eli partiarkaaliseksi. Trilogian avulla alkuperäistä naisten keskeistä roolia halutaan tuoda näkyväksi.

Elokuvat ovat runollisia taide-elokuvia, joissa on vahva etnografinen taso. Elokuvien käsikirjoittaja ja ohjaaja, tanssitaiteilija Jyrki Haapala lähestyy elokuvallista kerrontaa erityisesti liikkeen ja rytmiikan kautta. Vahvatunnelmaiset kohtaukset nivoutuvat yhteen musiikin avulla ja sanallinen kerronta sidotaan ikäänkuin kellumaan visuaalisuuden ja musiikin yhteiskudelman päälle. Musiikilla on hyvin keskeinen rooli näissä elokuvissa. Kansanmuusikko-säveltäjä Saija Teirikankaan sävellysmenetelmä sopii hyvin metodiin jolla Haapala työstää elokuvia. Elokuvat on kuvannut kuvataiteilija Tero Puha.

Elokuvien yhteiskesto on yksi tunti. Elokuvaesitystä pohjustaa ohjaaja Jyrki Haapalan alkusanat. Esityksen jälkeen Haapala vastaa yleisön kysymyksiin ja kertoo elokuvien taustoista.