Kurkijoki

#MinunJuureni -sarjassa nuoren polven karjalaistaustaiset henkilöt kertovat omista sukujuuristaan ja karjalaisuudestaan. Vuoden 2021 aikana esittelemme karjalaisia pitäjiä tarinoiden kautta.
Hankkeen toteuttavat Karjalainen Nuorisoliitto ja Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitto. Yhteistyökumppanina on Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto.

Seuraa meitä myös Facebookissa!

Minun tarinani

Niko ja Iiro Rautiainen

Lyhyt kävelymatka kohti papan synnyintaloa oli tunteikas vesisateen pyyhkiessä kasvojamme. Tuntui kuin olisimme siirtyneet ajassa taaksepäin ja astelleet askel askeleelta menneisyydessä. Pystyimme kuvittelemaan mielessämme laakeat viljavat pellot ja mäen päällä kohoavan talon – kuinka kaunis paikka olikaan!.....

Lue täältä Nikon ja Iiron kertomus aikamatkasta menneeseen.

Tarina Kurkijoelta

Naimakaupat Kurkijoella

Ennen vanhaan Kurkijoella morsiamen kuului viedä sulhasen kotiin "tupakaisia" eli nyytillinen villasukkia kaikille sulhasen sukulaisille. Häät oli ennen pitkät, ne kestivät lauantaista tiistaihin.  Anna-Loviisa Koho (s. 1874) kertoo ohessa vanhoista kurkijokelaisista hääperinteistä. Haastattelu on vuodelta 1962.

Kuuntele tästä Anna-Loviisan kertoma tarina

Lisää tarinoita Kurkijoelta voi kuunnella Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilta

Kurkijoki-nimen etymologiaa

Kurkijoki on saanut nimensä kirkon lähellä olevasta virtaavasta Kurkijoesta, joka laskee Laatokkaan. Kuikan ja kurjen nimitykset ovat Suomen paikannimistössä tavallisimpia lintujen nimityksiä. Kurkijoen ruotsinkieli-nen nimi Kronoborg on saanut aiheensa kirkonkylässä sijainneesta Linnavuoresta, jolla on keskiajalla ollut linna ja siihen kuuluneita valleja. Kronikkatiedoissa Kurkijoki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1396.

Lähde: Laila Lehikoinen (2018): Antreasta Äyräpäähän. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja: Luovutetun Karjalan pitäjien nimet.

Kurkijoen sukuja ja henkilöitä

Kurkijoen 10 yleisintä sukunimeä vuosina 1850–1949 olivat: Heinonen, Torikka, Kojo, Hämäläinen, Kiiski, Lankinen, Ijäs, Kemppinen, Nenonen ja Jussilainen. 

Tunnettuja kurkijokelaisjuurisia: 

Presidentti Lauri Kristian Relander (1883–1942). Relander oli Suomen presidentti vuosina 1925–1931.  Hänen isänsä Evind Relander oli Kurkijoen Maanviljelyskoulun johtaja ja äitinsä Gertrud (o.s. Olsoni) Kurkijoen rovastin tytär.

Hiihtäjäsuuruus Veikko Hakulinen , ”Haku-Veikko” (1925–2003). Veikko voitti hiihtourallaan mm. kolme  olympiakultaa ja kolme maailmamestaruutta. 

Urkutaiteilija Tauno Äikää (1917–2008). Ihojärveläisen maanviljelijän poika soitti Kurkijoen kirkon urkujen jälkeen monen kirkon urkuja sekä kotimaassa että konsertoidessaan Euroopassa ja Amerikassa. Nykypolvelle tunnetumpi kurkijokelaisjuurinen musiikkimies on oopperalaulaja, baritoni Waltteri Torikka (s. 1984).

Kenraaliluutnantti Lauri Koho (1926–2014) tuli tunnetuksi vaativissa kansainvälisissä tehtävissä. Hän toimi 12 vuoden ajan YK:n pääsihteerin palveluksessa, mm. Egyptin ja Israelin vuoden 1967 sodan jälkimainingeissa. 

Lähde: Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri