Sortavalan mlk

#MinunJuureni -sarjassa nuoren polven karjalaistaustaiset henkilöt kertovat omista sukujuuristaan ja karjalaisuudestaan. Vuoden 2021 aikana esittelemme karjalaisia pitäjiä tarinoiden kautta.
Hankkeen toteuttavat Karjalainen Nuorisoliitto ja Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitto. Yhteistyökumppanina on Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto.

Seuraa meitä myös Facebookissa!

Karoliina Veijo
Valamon sininen kappeli

Minun tarinani

Karoliina Veijo

"Kesäkuussa 2018 matkustin elämäni ensimmäistä kertaa Venäjälle ja Karjalaan. Olin varautunut näkemään pahasti rapistuneen pienen kaupungin, mutta Sortavala olikin virkeä ja kivan näköinen paikka. Muut matkaseuralaiset, jotka olivat vierailleet säännöllisesti alueella, tiesivät kertoa, että kaupunkia on kunnostettu ja entisöity paljon. Sen näki, ja se oli varsin iloinen yllätys. Hieman jännittävämpi yllätys oli keskustasta Riekkalan saareen johtava silta. Monelta olisi jäänyt ajamatta jyrkkien, ponttonimaisten metallirakenteiden yli ne pienet pakettiautot, joilla matkasimme Piipun Pihasta Lambergin lomakylään. Bussi piti jättää mantereen puolelle.

Saapuessamme lomakylään, koin tulevani kotiin. Kaunis lahti, kumpuilevat kalliorannat, metsien vehreys, Laatokan kimallus, pellot… Kaikki vaan tuntui niin tutulta. Koin välittömästi ja luontevasti olevani siellä enemmän kotonani kuin koskaan aiemmin missään muualla. Kävi ilmi, että eräs Kuopiosta bussiimme astunut mies ei yöpyisikään lomakylässä, vaan hän oli menossa tutun venäläisperheen vierastaloon muutaman kilometrin päähän. Minä, äitini ja serkkuni Samu hyppäsimme samaan kyytiin, koska selvisi, että tuo vierastalo oli rakennettu ukkini kodin kivijalan päälle. Täytyihän meidän piipahtaa kotona."

Lue täältä Karoliinan tarina kokonaisuudessaan.

 

 

Parikkalan Sanomat 2.12.1936 nro 49

Sortavala-nimen etymologiaa

Nykyisen käsityksen mukaan Sortavala tarkoittaa sortavien eli kaskea kaatavien maata ts. sortaa = kaataa puita kaskimaita varten. On myös olemassa tarinoita, joissa nimen alkuperä tulisi pirusta. Eräässä niistä sanotaan, että pyhä mies paholaisen kanssa taistellessaan sanoi tälle: ”tshort vali”. Toisen tarinan mukaan Sortavalan edustalla Laatokalla sijaitsevan Riekkalansaaren entiset asukkaat sanoivat suomalaisten ilmestyessä mantereen rannikolle näitä tshorteiksi (piruiksi), koska pelkäsivät näitä.

Lähde: Sortavalan maalaiskunta, Muistojen kirja, Sorvala Säätiö Jyväskylä 1954.

SORTAVALAN MLK

Sijainti: Sortavalan maalaiskunta sijaitsi Laatokan pohjoisrannikolla ja siihen kuului manneralueen lisäksi laaja ja kaunis saaristoalue rannikon tuntumassa sekä kauempaa Laatokalta Valamon saaristo. Sortavalan maalaiskunnan naapurikuntia olivat Impilahti, Harlu, Ruskeala, Uukuniemi ja Jaakkima sekä maalaiskunnan ympäröimä Sortavalan kaupunki. Sortavalan maalaiskunta oli kokonaan luovutetuista maalaiskunnista väkiluvultaan suurin. Sotien jälkeen maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin pääosin Keski-Suomeen.

Maapinta-ala 1939: 661 km² (ilman Valamon saaristoa)

Asukasmäärä 1939: 22 060 hlöä

Kouluja 1939: 33 kpl

Elinkeinot: Maatalouden lisäksi kunnassa harjoitettiin kalastusta, johon ympäröivä luonto antoi hyvät mahdollisuudet. Teollisuudesta yksi merkittävimmistä oli Helylän puusepäntehdas, lisäksi alueella sijaitsi lukuisia myllyjä, sahoja, tiilitehtaita, veneveistämöitä sekä paperitehdas.

Kylät: 66 kpl: Airanne, Airinniemi-Riekkala, Airinniemi-Tuokslahti, Anjala, Haapalampi, Haavus, Hakala, Heikkurinsaari, Helylä, Hietainen, Hotinlahti, Hympölä, Ihaksela, Janaslahti, Jurkansaari, Kannas, Karmala, Kasinlahti, Kekrinlahti, Kellomaniemi, Kiimamäki, Kiislahti, Kuokkaniemi, Kymölä, Lahdenkylä, Lavijärvi, Leppäselkä, Liikola, Lohioja, Loplola, Melloinen, Myllykylä, Mäkisalo, Möntsölänsalmi, Nukuttalahti, Ojavoinen, Orjatlahti, Otsoinen, Parola, Pellotsalo, Pieni Rytty, Pieni Tulola, Pohjus, Poikelus, Purovaara, Putsinlahti, Rantue, Rautakangas, Rautalahti, Riekkala, Saarajärvi, Sinilä, Sipilänsalmi, Soukanranta, Suikasenlahti, Suuri Rytty, Suuri Tulola, Telkinniemi, Tokkarlahti, Tuhkala, Tukianmäki, Tuoksjärvi, Tuokslahti, Uijalanranta, Vakkolahti, Yhinlahti.

Muuta merkittävää: Sortavalan maalaiskunta ja sen sisäpuolella sijainnut Sortavalan kaupunki muodostivat suomalaisen koululaitoksen kehityksen kannalta merkittävän keskittymän opettajaseminaareineen, poika- ja tyttölyseoineen sekä lukuisine kansakouluineen.

Hengellisellä saralla toimivat hyvässä sovussa sekä luterilainen että ortodoksinen kirkko, joista jälkimmäisen arvellaan saapuneen Sortavalan seudulle jo ennen vuotta 1000. Luterilaisen seurakunnan kappalaisena 1800-luvun puolivälissä toiminut Henrik Renqvist perusti laajan herätysliikkeen, suomensi ja kirjoitti itse suomenkielisiä kirjoja ja toimi vahvasti raittiuden puolestapuhujana.

Itsenäisyyden alkuaikoina v. 1924 perustetiin Kasinhännän lentoasema, joka toimi Ilmavoimien vesitasokoneiden tukikohtana ja lentäjien koulutuskeskuksena. V. 1938–39 rakennettiin kokonaan uusi ja komea Merilentoasema. Tämä oli kuitenkin jätettävä ehjänä syyskuussa 1944 Moskovan välirauhan sopimuksen velvoittamana. 

Sortavalan pitäjäseura
 

Sortavalan mlk:n sukuja

Yleisiä sukunimiä olivat: Jaatinen, Metso, Poutiainen, Pulkkinen, Lamberg, Vehviläinen, Roiha, Lankinen, Sikiö, Tuunanen, Neuvonen, Patja, Silvennoinen.