Kitee / naisen puku

Sain lapsuudenperheestäni perinnöksi rakkauden kansallispukuihin. Äiti sai isältä lahjaksi Tuuterin puvun, kun kolmas lapsi syntyi. Pikkusisarillani ja minulla oli äidin ja mummun ompelemat kansallispuvut. Puvut on tehty kirjasen ”Ommelkaamme tyttöjen kansallispuvut” ohjein. Oma pikkutyttöaikainen Munsalan pukuni on edelleen käytössä, nyt lastenlapsilla. Kun sain ensimmäisen kesätyön 17-vuotiaana, ostin tienesteillä Aino-puvun Turusta Sylvi Salosen liikkeestä. Olin sen jossain nähnyt ja siihen ihastunut. Pukeuduin parhaimpiini kihlajaiskuvaan  -  Aino-pukuun.  Olen syntynyt Akaassa Hämeessä, mutta asunut lapsuuteni Varsinais-Suomessa ja aikuisikäni Kanta-Hämeessä. Naimisissa olen Pohjois-Karjalasta Kiteeltä lähtöisin olevan miehen kanssa. Siinä sitä on juuria kansallispuvuille eri puolilta Suomea!

Kansantanssiharrastuksemme nivoutuu saumattomasti yhteen kansallispukuharrastukseni kanssa. Ryhmän naiset käyttivät aluksi pääasiassa Hämeen ja Kaukolan pukuja. Nyt kun itse olen ollut pitkään ohjaajana, pukeudumme erilaisiin kansallispukuihin. Kukin valitsee omansa ja mieleisensä. Ensimmäinen ompelemani kansallispuku oli Hämeen tarkistettu kansallispuku. Kummitätini nypläsi siihen tanun ja esiliinan pitsit. Muut osat tein itse. Kaukolan puku oli taas ensimmäinen käytettynä ostamani. Muutenkin suuri osa puvuistani on vanhoja, milloin mistäkin sattumalta hankittuja. Näitä itselleni sopivaksi korjaamiani Etelä-Pohjanmaan, Ylä-Savon, Sääksmäen ja Orimattilan pukuja olen pitänyt ryhmämme kansantanssiesityksissä. Viimeisin hankintani oli tänä kesänä Jurvan puku, joka odotti ostajaa kiteeläisellä kirpputorilla. Hämeen puvun lisäksi olen valmistanut Seiskarin tarkistamattoman kansallispuvun hamekankaan kutomista myöten. Tein siihen myös tarkistetun puvun hunnun. Valmistamista odottavat Akaan puku, johon kummitätini kutoi vuosia sitten hamekankaan ja nypläsi tykkimyssyn pitsin, sekä Tammelan puku, jonka hame- ja liivikankaan kudoin viime talvena. Keräilen myös kansan- ja kansallispukuaiheista kirjallisuutta sekä postikortteja.

Kesäkotimme on Kiteellä mieheni kotiseudulla. Olin haaveillut Kiteen kansallispuvusta jo jonkin aikaa, kun huomasin myynti-ilmoituksen Facebookin kansallispukuryhmässä. Sattui niin, että myyjä oli ollut kansakoulussa mieheni serkun luokkatoveri. Hän oli itse valmistanut täydellisen puvun tykkimyssyineen kansallispukukurssilla Iisalmessa, mutta ei ollut käyttänyt sitä kuin pari kertaa. Pukua ei tarvinnut paljoakaan muokata, jotta se sopi. Hameen vyötärön muutin omiin mittoihini ja liivin hakaset vyötäröni kohdalle. Koska arvostan Kiteen pukua hyvin paljon, olen käyttänyt sitä suurissa juhlissa, kuten itsenäisyyspäiväjuhlissa ja edustaessani omaa, tosin hämäläistä, kansantanssiseuraani. Esiintymispukuna en ole sitä toistaiseksi pitänyt, koska se ei ole kovin tanssillinen. Nyt olen hauskasti mukana porukassa, joka pitkästä aikaa suunnittelee Kiteen kansallispukujen valmistamista. Oma pukuni toimii vähän kuin mallipukuna. Tarkoituksenani on täydentää omaa pukuani punasävyisellä kudotulla villahuivilla, josta on kuitenkin hyvin vähän tietoa saatavissa, ja mahdollisesti kostulilla (takilla), jos intoa riittää.

Teksti ja kuvat: Leena Kostamo

 

 

Kiteen kansallispuvun hyväksyi Tyyni Vahter vuonna 1954. Sen olivat koonneet opettaja Rauni Takala ja naiskotiteollisuuskoulun johtokunta Kiteeltä löytyneestä aineistosta.

Kiteen puvun liivi on tummansinistä villapalttinaa, pienet körtit takana ja se suljetaan messinkihakasilla vyötärön kohdalta. Paita on suorahihainen, pienellä pystykauluksella varustettu ja halkioton. Koristeena pidetään hopeasolkea. Hame on villapalttinaa vaalean- ja tummansinisillä kapeilla raidoilla. Läpikuultavan ohut esiliina on koristettu valkein pujotuskuvioraidoin. Liivikankainen tasku on reunustettu punavalkoisella pirtanauhalla ja solmitaan vyötärölle samanlaisella pirtanauhalla. Neito pitää sinisiä silkkinauhoja ja aikuinen nainen vaaleansinistä värikkäästi ketjupistoin kirjottua tykkimyssyä, jossa on tyllipitsitykki. Pukuun kuuluu myös säämiskällä ja punaisella koittanalla koristeltu sarkaviitta ja punasävyinen villahuivi.  Sukat ovat valkeat ja kengät joko mustat nauhakengät tai nahanväriset lipokkaat.

Kiteen puvun ohjeita ja kaavoja voi tiedustella Kiteen Marttalasta. Tykkimyssyn kirjontamallia myy Suomen Perinnetekstiilit Oy.

Lähteet: http://anneliininaarteet.blogspot.com/2018/09/kiteen-kansallispuku.html, Suomalaisia kansallispukuja (1994), Suomen Perinnetekstiilit Oy