Koivisto / naisen puku

’Mummo, haasta taas sitä evakkoo’, pyysi serkkuni Siiri-mummolta aikoinaan Imatralla. Karjalaisuus oli läsnä joka hetki, arjessa ja juhlassa. Myös järjestötoiminta tuli tutuksi jo ennen syntymääni Imatran siirtokarjalaisten ja Imatran seudun karjalaisten myötä. Vanhempani tapasivat Ylläksellä Karjalan Liiton järjestämällä leirillä. Myöhemmin he olivat mukana perustamassa Karjalaista Nuorisoliittoa, jonka puheenjohtajana minullakin on ollut ilo ja kunnia toimia.

Lapsuus ja nuoruus oli yhtä tanhua, kesäjuhlia ja kansallispukuja. Ensimmäinen pukuni oli Itä-Häme, josta siirryin Tuuterin kautta näissä kuvissa näkyvään Koivistoon. Koiviston pukuni on ollut aina minulle hyvin tärkeä ja se oli itsestään selvä valinta rippi- ja ylioppilasjuhlapuvuksi. Pukuun ihastumisen syy jääköön historian hämärään, mutta ihastumista siihen aikoinaan liittyi. Vähän vakavampi syy pukuvalinnalle on se, että äitini suku oli kotoisin Uudeltakirkolta ja halusin puvun sieltä läheltä. Siihen aikaan Uudellakirkolla ei ollut vielä omaa kansallispukua.

Kansallispuku on upea, monikäyttöinen asu, jota kantaa ylpeänä. Olen onnellinen siitä, että sukuni on johtanut minut kansanperinteen pariin ja että sen kautta olen saanut elämääni mahtavia ystäviä. Karjalaisuus ja pelimannihenkisyys kantavat edelleen.

Minna Kuronen, hallintovastaava, konsulipalvelut, Suomen suurlähetystö, Teheran 

 

Koiviston naisen puku on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1898 Theodor Schvindtin kirjasessa Suomalaisia kansallispukuja. Sitä ei ole tarkistettu.

Pukuun kuuluu ruudullinen hurstuthame leveähköllä raidallisella helmanauhalla. Paidassa on punavoittoinen kookas rekko, sekä ostonauha- ja kirjailukoristeita myös hihansuissa. Puvussa on nyytingein ja kirjonnoin koristettu esiliina sekä vaalea ja kirjonnoin koristettu kostuli. Tytön päähine on tinanastoilla koristettu punaverkainen säppäli. Aikuinen nainen pitää pään peittäväksi laskostettua huntua. Sen ympärille on kiedottu leveä punaverkainen ja sinisillä nauhoilla reunustettu kaitale, josta roikkuu kaksi punaverkaista ja nauhoin koristeltua palmikonneniksi kutsuttua leveää kaitaletta. Puvun kanssa käytetään valkeita sukkia ja mustia nauhakenkiä tai nahanvärisiä lipokkaita.

Pukua myy Suomen Perinnetekstiilit Oy

Lähteet:  www.kansallispuvussa.com, Suomen Perinnetekstiilit Oy, www.kansallispuvut.fi 

 

kostuli
hurstuthame
hihansuu ja säppäli
esiliina
paidan rekko